Blogi sosiaalisen median hyödyntämisestä tulevaisuudessa

 

Olen tähän saakka jo ollut suhteellisen aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Jos puhutaan esim. Twitteristä tai ylipäätään muista yhteisöpalvelusovelluksista, pääasiassa luen ja seuraan niissä muiden julkaisuja. Viestisovelluksia, kuten WhatsApp ja Snapchat, käytän läheisteni kanssa yhteydenpitoon. Uskon, että tulevaisuudessa sosiaalisen median käyttöni ei tule muuttumaan. Jos tuleekin, niin ei merkittävästi. Nykyisessä työpaikassani käytän myös viestisovelluksia.

Mielestäni nykypäivänä yritysmaailmassa joukosta erottumiseen tarvitaan hyvän tuotteen/palvelun lisäksi ehdottomasti mielenkiintoisia henkilötarinoita. Niiden avulla yritys saa ns. kasvot ja persoonallisuuden. Tämä saa yhä useamman ja useamman ihmisen kiinnostumaan. Mainio esimerkki hyvin toteutetusta "personoinnista" on mielestäni PTV Gym. Omistaja Jooel Vatasella on erittäin suositut kanavat monessa eri sosiaalisen median palvelussa ja on niiden avulla saanut kasvatettua bisnestään uusille tasoille. Ei ole harvinaista nykyään tehdä ansioitaan pelkästään sosiaalisen median avulla. Kaikenlaisten yritysyhteistöiden ja muiden kautta yksityishenkilöiden, joilla on paljon seuraajia, on mahdollista tehdä hyviäkin rahoja mainostamalla.

Tässä tehtävässä perehdyin Yleisradion toimintalinjauksiin (https://yle.fi/aihe/artikkeli/sosiaalisen-median-toimintalinjaukset) sosiaalisen median suhteen. Sivulla mainitaan, että heillä vastaavat toimittajat ovat laatineet kyseiset linjaukset. Mielestäni sosiaalisen median pelisääntöjen luominen tulisi ollakin yrityksissä asiaan syvemmin perehtyneiden vastuulla.

Yle painottaa, että työntekijöiden toiminta sosiaalisessa mediassa tulisi olla vapaa-ajalla samoja arvoja ajavaa kuin heidän toiminta ylipäätään muutenkin eli esimerkiksi riippumattomuutta. Kaupallisen tuotemerkkien mainostaminen kielletään erikseen säännöissä. Toimintaohjeen perussanoma on se, että Ylen työntekijöiden tulisi aina ajatella omaa ja Ylen uskottavuutta ja luotettavuutta. Mielipiteiden ilmaisulla ja muulla toiminnalla yleläisen ei tule vaarantaa yhtiön imagoa. Myös kollegoiden arvostusta korostetaan. Ylen sisältöjen esille tuomisesta työntekijöiden omilla kanavilla voidaan sopia erikseen käyttäjän itsensä suostumuksella. 

Tekemällä Google-haun nimelläni ei minusta löydy juurikaan tietoja. Lähes kaikki mitä löytyy on peräisin Twitteristä, koska vain siellä profiilini on julkinen. Lisäksi nimeni on kohtalaisen yleinen, joten tulokset sekoittuvat muiden samannimisten kanssa aika hyvin. Digitaalinen identiteettini on siis ainakin julkisesti mielestäni hyvin rajattu. Olen säätänyt esimerkiksi Facebookin ja Instagramin niin yksityiseksi, että muut kuin tuttavat eivät minusta juurikaan saa tietoja. Mielestäni omiin tietoihin internetissä pystyy hyvin vaikuttamaan juuri näillä keinoin. Tietojen poistaminen verkosta on myös mahdollista useimmissa tapauksissa tekemällä sen itse tai pyytämällä esimerkiksi haastattelun tekijää tai julkaisijaa poistamaan artikkelin. Eri asia on se, että jos esimerkiksi jostain julkisuuden henkilöstä on levinnyt kuva, joka haluttaisiin pois. Siinä tapauksessa sen kokonaan poistaminen on erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta.

Digitaalinen identiteetti muodostuu mielestäni sen pohjalta, millaisista aiheista henkilö julkaisee missäkin kanavassa eli millaisissa asiayhteyksissä henkilö esiintyy. Lisäksi millaista kieltä hän käyttääsekä minkä tyylisiä kuvia julkaisee kertoo paljon henkilön henkilön digitaalisesta identiteetistä tai ainakin siitä, millaisen mielikuvan hän luo seuraajilleen – joko tahallisesti tai tahtomattaan.  Digitaalinen identiteetti voi henkilön reaalimaailman identiteettiin verrattuna olla hyvinkin poikkeava. Nykyään esimerkiksi kuvia on mahdollista muokata niin helposti ja nopeasti ja moni sitä tekeekin, mikä saattaa aiheuttaa sen, että kuvan näkijät saavat henkilöstä vääränlaisen käsityksen. Nähdessään henkilön livenä, ei välttämättä tunnistaisi häntä samaksi henkilöksi kuin muokatussa kuvassa, sillä todellisuus ja virtuaalimaailma eivät vain täsmää.

Nykypäivänä monelle julkisuuden henkilölle ja yritykselle digitaalisen identiteetin luominen ja ylläpitäminen ovat olennainen osa uraa. Positiivinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa voi tuoda paljon asiakkaita tai huomiota henkilön ajamalle asialle. Toisaalta internet on paikka, jossa vääränlaisten sananvalintojen tai muun vastaavan kautta voi syntyä väärinkäsityksiä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa olla kohtalokkaita esimerkiksi poliitikon uran kannalta. 

Tähän tehtävään liittyen osallistuin kahteen keskusteluun liittyen tietosuojaan. Avasin keskustelun tapauksesta, jossa yksityishenkilö kuvasi julkista tietä omalla kamerallaan ja pohdin, onko se laillista jne. Toinen keskustelu oli potilastietojärjestelmistä. Siinä puhuttiin työpisteille auki jäävistä tietokoneista ja siitä johtuvista tietoturvariskeistä. Olen omassa työssäni törmännyt samankaltaisiin tapauksiin ja saanut itsekin muistuttelua siitä, että varsinkin nykyään uuden GDPR-asetuksen myötä on erittäin tärkeää huolehtia, että kone tulee lukittua joka kerta kun poistuu sen ääreltä. Omalla työpaikallani toimistossa käy päivittäin kymmeniä eri henkilöitä, joten mielestäni siellä valvonta on erityisen tärkeää.

Työyhteisössä sosiaalisia verkkotyökaluja käytettäessä tulee erityisesti muistaa se, että ei vahingossakaan satu paljastamaan organisaation tai toisen henkilön arkaluontoisia tietoja. Ennen julkaisemista on syytä miettiä, palveleeko kirjoitus tarkoitettua kohderyhmää ja millaisen viestin se välittää kirjoittajasta sekä häneen liitetystä organisaatiosta. Toisinaan on kuitenkin perusteltua jakaa esimerkiksi työntekijän organisaatiokohtainen sähköpostiosoite ja puhelinnumero jonkin sosiaalisen median kirjoituksen yhteydessä. Tällainen menettelytapa voisi tulla kysymykseen erityisesti silloin, kun kirjoittaja kehottaa lukijaa johonkin toimenpiteeseen, johon kirjoittajalla ja hänen edustamallaan organisaatiolla on antaa vastaus tai ratkaisu eli kun kirjoittaja myy omaa asiantuntemustaan, esimerkiksi. Avoin viestintä sosiaalisessa mediassa antaa avoimen ja läpinäkyvän kuvan henkilöstä ja hänen edustamastaan organisaatiosta, joka omalta osaltaan kasvattaa kyseisen henkilön ja organisaation uskottavuutta ja luotettavuutta, kunhan huolehditaan siitä, että sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu on asiallista ja pohjautuu faktatietoon. 

Jos henkilötietojen salassapito ei toimi riittävän hyvin, saattaa henkilö joutua identiteettivarkauksen tai huijauksen kohteeksi. Sosiaalinen media kuitenkin tarjoaa monia hyviä ja hyödyllisiä mahdollisuuksia nykyajan arjessa toimimiseen ja niiden käyttö on perusteltua, kun pitää mukana vain maalaisjärjen ja huolehtii esimerkiksi riittävän vahvan salasanan asettamisesta sekä kiinnittää huomiota sosiaalisessa mediassa jaettavien julkaisujen laatuun.

 

Sosiaalisen median hyödyntäminen omalla alalla

Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisena kuljetusalan tehtävissä, mutta tämän tehtävän osalta ajattelin pureutua sosiaalisen median käyttöön harrastukseni salibandyn ja seuramme kautta, koska olen itse siinä ja sen somen tekemisessä tiiviimmin mukana. 

Urheilussa ylipäätään sosiaalinen media näyttelee erittäinkin isoa roolia tänä päivänä. Siellä markkinoidaan ottelutapahtumia, esitellään joukkueen jäseniä, seurataan pelejä, markkinoidaan oheistuotteita jne. Twitter ja Instagram ovat ehkä yleisimmin käytettyjä kanavia. Mielestäni jenkkisarjat NBA, NFL ja NHL ovat tässä edelläkävijöitä. Joukkueiden tai liigan tilejä seuraamalla voit käytännössä "reaaliajassa" seurata otteluiden tapahtumia ja nähdä kuvia ja videoita niistä. Myös kaikki uutiset joukkueisiin ja pelaajiin liittyen tulevat ensin sosiaaaliseen mediaan.

Meidän seuramme käyttää tällä hetkellä kolmea kanavaa: Facebookia, Instagramia ja YouTubea. Toki seuran sisäiseen viestintään käytämme muitakin, mutta tässä kohtaa ne eivät ole relevantteja. Mielestäni Instagram on meidänlaisen salibandyseuran markkinointiin ylivertainen työkalu. Lähes kaikki joita tekemisemme voisi kiinnostaa, eli nuoret, ovat siellä. Käytämmekin Instagramia aktiivisimmin näistä kolmesta. Markkinoimme pelejämme, haastattelemme pelaajia ja julkaisemme uutisia. Story-ominaisuus on myös kovalla käytöllä pelaajien itsensä toimesta. Katsojat pääsevät seuraamaan esimerkiksi jonkun pelaajan päivää ja näin saamme tuotettua monia kiinnostavaa sisältöä ja sen kautta myös tuotua katsojia lähemmäs pelaajan arkea.

YouTube on käytännössä alusta vain ottelukoosteiden julkaisulle. Kotipelien jälkeen mahdollisimman nopeasti pyrimme julkaisemaan videokoosteen ottelusta, jossa näkyy maaleja ja muita oleellisia asioita. Pyrimme muokkaamaan koosteet tarpeeksi lyhyeksi ja siten, että niitä kiinnostaisi katsella. 

Facebookiin julkaisemme käytännössä samantyylistä sisältöä kuin Instagramiin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Otteluennakot, pelitapahtumien markkinointi sekä otteluraportit julkaisemme Facebookiin. Mielestäni se ei ole alustana enää nykypäivänä niin hyvä tällaiselle sisällölle, että siihen kannattaisi keskittyä sen enempää. Käyttäjät ovat siirtäneet huomionsa muualle, pääasiassa Instagramiin. 

Tällä hetkellä nämä kanavat näillä resursseilla ovat mielestäni tarpeeksi meille. Toki esimerkiksi Twitteriä voisi hyödyntää esimerkiksi pelien liveseurantaan ja muuhun vastaavaan, mutta se vaatisi aina enemmän ja enemmän resursseja joita meidän kaltaisella seuralla ei kuitenkaan aivan loputtomasti ole.