Olen tähän saakka jo ollut suhteellisen aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä. Jos puhutaan esim. Twitteristä tai ylipäätään muista yhteisöpalvelusovelluksista, pääasiassa luen ja seuraan niissä muiden julkaisuja. Viestisovelluksia, kuten WhatsApp ja Snapchat, käytän läheisteni kanssa yhteydenpitoon. Uskon, että tulevaisuudessa sosiaalisen median käyttöni ei tule muuttumaan. Jos tuleekin, niin ei merkittävästi. Nykyisessä työpaikassani käytän myös viestisovelluksia.

Mielestäni nykypäivänä yritysmaailmassa joukosta erottumiseen tarvitaan hyvän tuotteen/palvelun lisäksi ehdottomasti mielenkiintoisia henkilötarinoita. Niiden avulla yritys saa ns. kasvot ja persoonallisuuden. Tämä saa yhä useamman ja useamman ihmisen kiinnostumaan. Mainio esimerkki hyvin toteutetusta "personoinnista" on mielestäni PTV Gym. Omistaja Jooel Vatasella on erittäin suositut kanavat monessa eri sosiaalisen median palvelussa ja on niiden avulla saanut kasvatettua bisnestään uusille tasoille. Ei ole harvinaista nykyään tehdä ansioitaan pelkästään sosiaalisen median avulla. Kaikenlaisten yritysyhteistöiden ja muiden kautta yksityishenkilöiden, joilla on paljon seuraajia, on mahdollista tehdä hyviäkin rahoja mainostamalla.

Yle painottaa, että työntekijöiden toiminta sosiaalisessa mediassa tulisi olla vapaa-ajalla samoja arvoja ajavaa kuin heidän toiminta ylipäätään muutenkin eli esimerkiksi riippumattomuutta. Kaupallisen tuotemerkkien mainostaminen kielletään erikseen säännöissä. Toimintaohjeen perussanoma on se, että Ylen työntekijöiden tulisi aina ajatella omaa ja Ylen uskottavuutta ja luotettavuutta. Mielipiteiden ilmaisulla ja muulla toiminnalla yleläisen ei tule vaarantaa yhtiön imagoa. Myös kollegoiden arvostusta korostetaan. Ylen sisältöjen esille tuomisesta työntekijöiden omilla kanavilla voidaan sopia erikseen käyttäjän itsensä suostumuksella. 

Digitaalinen identiteetti muodostuu mielestäni sen pohjalta, millaisista aiheista henkilö julkaisee missäkin kanavassa eli millaisissa asiayhteyksissä henkilö esiintyy. Lisäksi millaista kieltä hän käyttääsekä minkä tyylisiä kuvia julkaisee kertoo paljon henkilön henkilön digitaalisesta identiteetistä tai ainakin siitä, millaisen mielikuvan hän luo seuraajilleen – joko tahallisesti tai tahtomattaan.  Digitaalinen identiteetti voi henkilön reaalimaailman identiteettiin verrattuna olla hyvinkin poikkeava. Nykyään esimerkiksi kuvia on mahdollista muokata niin helposti ja nopeasti ja moni sitä tekeekin, mikä saattaa aiheuttaa sen, että kuvan näkijät saavat henkilöstä vääränlaisen käsityksen. Nähdessään henkilön livenä, ei välttämättä tunnistaisi häntä samaksi henkilöksi kuin muokatussa kuvassa, sillä todellisuus ja virtuaalimaailma eivät vain täsmää.

Nykypäivänä monelle julkisuuden henkilölle ja yritykselle digitaalisen identiteetin luominen ja ylläpitäminen ovat olennainen osa uraa. Positiivinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa voi tuoda paljon asiakkaita tai huomiota henkilön ajamalle asialle. Toisaalta internet on paikka, jossa vääränlaisten sananvalintojen tai muun vastaavan kautta voi syntyä väärinkäsityksiä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa olla kohtalokkaita esimerkiksi poliitikon uran kannalta. 

Työyhteisössä sosiaalisia verkkotyökaluja käytettäessä tulee erityisesti muistaa se, että ei vahingossakaan satu paljastamaan organisaation tai toisen henkilön arkaluontoisia tietoja. Ennen julkaisemista on syytä miettiä, palveleeko kirjoitus tarkoitettua kohderyhmää ja millaisen viestin se välittää kirjoittajasta sekä häneen liitetystä organisaatiosta. Toisinaan on kuitenkin perusteltua jakaa esimerkiksi työntekijän organisaatiokohtainen sähköpostiosoite ja puhelinnumero jonkin sosiaalisen median kirjoituksen yhteydessä. Tällainen menettelytapa voisi tulla kysymykseen erityisesti silloin, kun kirjoittaja kehottaa lukijaa johonkin toimenpiteeseen, johon kirjoittajalla ja hänen edustamallaan organisaatiolla on antaa vastaus tai ratkaisu eli kun kirjoittaja myy omaa asiantuntemustaan, esimerkiksi. Avoin viestintä sosiaalisessa mediassa antaa avoimen ja läpinäkyvän kuvan henkilöstä ja hänen edustamastaan organisaatiosta, joka omalta osaltaan kasvattaa kyseisen henkilön ja organisaation uskottavuutta ja luotettavuutta, kunhan huolehditaan siitä, että sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu on asiallista ja pohjautuu faktatietoon. 

Jos henkilötietojen salassapito ei toimi riittävän hyvin, saattaa henkilö joutua identiteettivarkauksen tai huijauksen kohteeksi. Sosiaalinen media kuitenkin tarjoaa monia hyviä ja hyödyllisiä mahdollisuuksia nykyajan arjessa toimimiseen ja niiden käyttö on perusteltua, kun pitää mukana vain maalaisjärjen ja huolehtii esimerkiksi riittävän vahvan salasanan asettamisesta sekä kiinnittää huomiota sosiaalisessa mediassa jaettavien julkaisujen laatuun.

Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisena kuljetusalan tehtävissä, mutta tämän tehtävän osalta ajattelin pureutua sosiaalisen median käyttöön harrastukseni salibandyn ja seuramme kautta, koska olen itse siinä ja sen somen tekemisessä tiiviimmin mukana. 

Urheilussa ylipäätään sosiaalinen media näyttelee erittäinkin isoa roolia tänä päivänä. Siellä markkinoidaan ottelutapahtumia, esitellään joukkueen jäseniä, seurataan pelejä, markkinoidaan oheistuotteita jne. Twitter ja Instagram ovat ehkä yleisimmin käytettyjä kanavia. Mielestäni jenkkisarjat NBA, NFL ja NHL ovat tässä edelläkävijöitä. Joukkueiden tai liigan tilejä seuraamalla voit käytännössä "reaaliajassa" seurata otteluiden tapahtumia ja nähdä kuvia ja videoita niistä. Myös kaikki uutiset joukkueisiin ja pelaajiin liittyen tulevat ensin sosiaaaliseen mediaan.

Meidän seuramme käyttää tällä hetkellä kolmea kanavaa: Facebookia, Instagramia ja YouTubea. Toki seuran sisäiseen viestintään käytämme muitakin, mutta tässä kohtaa ne eivät ole relevantteja. Mielestäni Instagram on meidänlaisen salibandyseuran markkinointiin ylivertainen työkalu. Lähes kaikki joita tekemisemme voisi kiinnostaa, eli nuoret, ovat siellä. Käytämmekin Instagramia aktiivisimmin näistä kolmesta. Markkinoimme pelejämme, haastattelemme pelaajia ja julkaisemme uutisia. Story-ominaisuus on myös kovalla käytöllä pelaajien itsensä toimesta. Katsojat pääsevät seuraamaan esimerkiksi jonkun pelaajan päivää ja näin saamme tuotettua monia kiinnostavaa sisältöä ja sen kautta myös tuotua katsojia lähemmäs pelaajan arkea.

YouTube on käytännössä alusta vain ottelukoosteiden julkaisulle. Kotipelien jälkeen mahdollisimman nopeasti pyrimme julkaisemaan videokoosteen ottelusta, jossa näkyy maaleja ja muita oleellisia asioita. Pyrimme muokkaamaan koosteet tarpeeksi lyhyeksi ja siten, että niitä kiinnostaisi katsella. 

Facebookiin julkaisemme käytännössä samantyylistä sisältöä kuin Instagramiin muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Otteluennakot, pelitapahtumien markkinointi sekä otteluraportit julkaisemme Facebookiin. Mielestäni se ei ole alustana enää nykypäivänä niin hyvä tällaiselle sisällölle, että siihen kannattaisi keskittyä sen enempää. Käyttäjät ovat siirtäneet huomionsa muualle, pääasiassa Instagramiin. 

Tällä hetkellä nämä kanavat näillä resursseilla ovat mielestäni tarpeeksi meille. Toki esimerkiksi Twitteriä voisi hyödyntää esimerkiksi pelien liveseurantaan ja muuhun vastaavaan, mutta se vaatisi aina enemmän ja enemmän resursseja joita meidän kaltaisella seuralla ei kuitenkaan aivan loputtomasti ole.

Ensimmäinen yritys on Suomen suurin ja Pohjois-Euroopan suurimpia kaupan alan toimijoita. K-ryhmä, jonka muodostaa Kesko ja K-kauppiaat, työllistää Suomessa noin 43 000 henkeä. Keskon kotisivut ovat erittäin ammattimaiset ulkomuodoltaan ja käyttömukavuudeltaan. Sivujen alabannerista löytyvät linkit Facebookiin, Twitteriin, LinkedIniin sekä YouTubeen ja näin oletan, ettei heillä muita somekanavia ole tällä hetkellä käytössä. Heidän Facebook-tilillään on monenlaista sisältöä aina työntekijöiden esittelyvideoista lahjavinkkeihin ja muun tyylisiin mainoksiin. Twitter-tilillä on käytännössä sama sisältö kuin Facebookissa. Sekä Twitterissä että Facebookissa yritys vastailee muiden kommentteihin sekä palautteisiin aktiivisesti. Myös LinkedInin tilillään heillä on sama sisältö, kuten myös Instagramissa jonka löysin lopulta googlettamalla. Uratarinoita, työmahdollisuuksia, mainoksia ja kampanjavideoita löytyy myös YouTube-kanavalta, mutta sen lisäksi myös pidempiä videoita, kuten esittely Kesko Logistiikasta. Videot ovat ammattimaisesti käsiteltyjä ja kuvattuja ja niissä on osassa jopa tekstitykset.

Toinen yritys on saksalaislähtönen kansainvälinen päivittäistavaraketju Lidl, joka toimii jopa 29 maassa. Heidän Suomen osuutensa työllistää noin 5100 henkeä. Lidlin verkkosivut ovat edellämainitun K-ryhmän tapaan erittäin ammattimaiset ja siistit. Sivujen alaosasta löytyy kookkaat linkit kaikkiin sosiaalisen median kanaviin, Facebookiin, Instagramiin, LinkedIniin, Twitteriin ja YouTubeen. Sisältö Facebookissa ja Instagramissa on käytännössä pelkästään mainostamista. Twitterissä ja LinkedInin puolella he keskustelevat ja tekevät keskustelunavauksia, esittelevät henkilöstöään sekä mainostavat myymälöitään ja tuotteitaan. YouTubesta löytyy puolestaan löytyy ammattimaisesti tehtyjä uratarinavideoita ja jopa animaatioita mainosvideoiden ja reseptivinkkien seasta. 

Kolmanneksi yritykseksi halusin valita pienemmän saman alan toimijan ja päädyin tavaratalo Kärkkäiseen. Heidän verkkosivuiltaan en löytänyt minkäänlaisia linkkejään mihinkään somekanaviin. Facebookista lyötyy kuitenkin ainakin tilejä. Heillä on nimittäin ilmeisesti jokaiselle tuoteosastolle omat Facebook-sivunsa. Näillä kaikilla on käytännössä pelkästään mainossisältöä sekä myös joitain rekrytointijulkaisuja. Tuoteosastoiden omilla tileillä on osastoiden tuotteiden mainoksia. Muita somekanavia en Kärkkäiseltä löytänyt.

Yhteenvetona voisi sanoa, että näillä kahdella isommalla on samat kanavat ja samantyylistä sisältöä kanavillaan. Kärkkäinen voisi mielestäni laajentaa markkinointiaan muihinkin kanaviin. 

Sosiaalisen median kanavista itse käytän eniten mikroblogipalvelu Twitteriä. Se on muunmuassa erinomainen uutislähde helppokäyttöisyyden ja välittömän tiedonkulun takia. Lähdekriittisyyttä on toki hyvä olla ehkä normaalia enemmän, aktiivisia käyttäjiä kun on yli 321 miljoonaa. Twitter vaatii rekisteröitymisen. Rekisteröityneet käyttäjät voivat seurata muita käyttäjiä, kirjoittaa enimmillään 280 merkkiä pitkiä twiittejä, tykätä muiden käyttäjien twiiteistä sekä uudelleentwiitata niitä eli jakaa omille seuraajilleen. Twiitteihin voi liittää myös kuvia ja videoita. Twitterissä voi myös lähetää yksityisviestejä muille käyttäjille. Yksityisviesteissä ei ole merkkirajoituksia.

Kun Twitterissä on niin paljon käyttäjiä, siellä on myös paljon erilaisia käyttötarkoituksia. Osa jakaa vain omaa elämäänsä ja siinä tapahtuvia juttuja, kun taas esimerkiksi poliitikot voivat ajaa omaa agendaansa ja keskustella ihmisten kanssa. Toimittajat ja median edustajat ovat usein aktiivisia Twitterissä. He hakevat uutisaiheita, jakavat omia artikkeleitaan ja käyvät myös keskusteluja. Maailman suosituimpia Twitter-käyttäjiä seuraajien määrässä mitattuna ovat esimerkiksi Barack Obama ja Katy Perry.

Omalla Twitter-syötteellä on lähinnä kaikenlaisia urheilu-uutisia ja muita urheiluun liittyviä havaintoja ja keskusteluja. Olen käyttänyt Twitteriä vuodesta 2012 saakka. Mielestäni se ei ole kovinkaan paljoa muuttunut siitä kun aloitin, mutta esimerkiksi twiittien maksimipituus muutetiin vuonna 2017 140:stä merkistä 280:een. 

Minun näkemykseni on, että Twitter ei ole paras sosiaalisen median kanava yrityksen tai tuotteiden mainostamiseen. Siihenkin toki sitä myös käytetään, mutta muuta sisältöä on niin paljon niin mielestäni mainokset hukkuvat sekaan herkemmin kuin joissain muissa kanavissa. Omalla syötteellä sponsoroituja eli maksettuja mainostwiittejä näkyy lähinnä ihmisten omista tileistä, eli he haluavat kartuttaa seuraajakuntaa. Mielestäni tämäkään ei ole kovinkaan järkevää. Aktiivinen twiittailu, ihmisten kanssa keskustelu ja hashtagien eli aihetunnisteiden käyttäminen on tehokkaampi tapa.

Pinterest

Toiseksi kanavaksi valitsin Pinterestin, jota itse en ole juurikaan käyttänyt. Joskus joissain kouluprojekteissa olen ehkä saattanut eksyä Google-kuvahaun kautta, mutta minulla ei esimerkiksi ollut alunperin sinne tiliä. 

Pinterest on siis kuvanjakopalvelu, jossa jaetaan omia kuvia ja kerätään muiden jakamia kuvia omaan kokoelmaan. Kuvista voi sitten muodostaa tauluja, jotka sisältävät useita kuvia esimerkiksi tietyn aiheen ympäriltä. Pinterestiin lisättyjä kuvia kutsutaan "pinneiksi". Pääasiassa Pinterestiin julkaistavat kuvat liittyvät inspiraation hakemiseen, ideoihin, mieltymyksiin, kiinnostuksen kohteisiin ja intohimoihin. Mielestäni Pinterest on hyvä kanava esimerkiski sisustusideoihin tai juhlien järjestämisen avuksi, koska sisältöä todella paljon. 

Yritykselle Pinterest voi olla monella tapaa hyvä ja hyödyllinen palvelu. Luomalla oman tilin ja lisäämällä sinne kuvia yrityksen ihmisistä ja tuotteista rakentaa avointa yrityskuvaa. Mielestäni parhaiten Pinterest toimii sisustus- tai käsityöalojen yrityksille. Myös ravintolat voivat saada paljonkin irti Pinterestistä.

Itse työskentelen tällä hetkellä kaupan alalla päivittäistavaran toimituksen puolella. Mielestäni tälle alalle Pinterestillä ei ole paljonkaan annettavaa muuten kuin brändin luomisessa, mutta siihenkin on olemassa parempiakin kanavia (esim. Instagram). 

Olen Jere Anttila ja opiskelen tietojenkäsittelyä Oulun ammattikorkeakoulussa. Osallistuin CampusOnlinen kautta kurssille "Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä" ja kurssin tehtäviä varten loin tämän blogin. Olen mielestäni jo aika kokenut sosiaalisen median käyttäjä, mutta aiheeseen enemmän perehtymällä varmastikin löydän uusiakin asioita. Odotan innolla, minkä tyyppisiä tehtäviä kurssi pitää sisällään.

See ya!